Jouluinen satu
Olipa kerran kaunis, luminen metsä, joka odotti malttamattomana joulua. Tänä vuonna eläimet olivat päättäneet järjestää omat joulujuhlansa, mutta heillä oli yksi pulma: metsän suuri kuusi oli aivan alaston, eikä sillä ollut lainkaan koristeita. Ketulla, juhlien järjestäjällä, ei ollut mitään koristelua varten.
Kettu kutsui kaikki eläimet koolle ja kysyi: "Miten voisimme koristella suuren kuusen? Jouluhan on jo aivan nurkan takana!"
Orava sai idean ja sanoi innoissaan: "Minä tuon kuusen oksille käpyjä! Niitä on paljon talvivarastossani." Orava lähti kiireesti hakemaan käpyjä, ja pian kuusen oksat olivat täynnä kauniita, symmetrisiä käpyjä.
Lintu, joka oli taitava löytämään värikkäitä asioita, lensi paikalle ja ilmoitti: "Minä voin tuoda marjoja pensaista. Ne tuovat väriä kuuseen!" Niin lintu lensi hakemaan kirkkaanpunaisia marjoja ja ripotteli niitä ympäri kuusen oksia.
Pieni jänis, joka oli utelias mutta arka, piilotteli hetken kuusen takana, mutta rohkaistui lopulta ja sanoi: "Minä voin tuoda oksia ja vihreitä lehtiä pesästäni. Niistä tulee kauniita seppeleitä oksien ympärille." Ja niin jänis koristeli kuusen oksia vihreillä seppeleillä, joita se asetteli tarkasti paikoilleen.
Viimeisenä paikalle tuli karhu, joka oli herännyt hetkeksi talviuniltaan ja kuuli metelöivien eläinten äänen. Karhu katseli koristeltua kuusta ja sanoi syvällä, pehmeällä äänellään: "Minulla on vielä jotain erityistä kuusen latvaan." Karhu asetteli suuren, kimaltavan jääkristallin kuusen latvaan, ja sen ansiosta kuusi kimmelsi kuin tähti.
Kun kuusi oli valmis, kaikki eläimet kokoontuivat sen ympärille ihastelemaan kauneuttaan. Lumi leijaili hiljaa metsän ylle, ja kuusen oksilla olevat koristeet kimalsivat kuun valossa. Kaikki olivat onnellisia ja ylpeitä yhteisestä työstään. Metsän hiljaisuus täyttyi rauhasta ja joulun taikavoimasta.
Ja niin eläimet viettivät unohtumattoman jouluyön, kuusen ympärillä laulaen ja tanssien. He olivat luoneet yhdessä kauneimman joulukuusen, ja siitä lähtien jokainen eläin muisti, kuinka tärkeää oli jakaa ja tehdä asioita yhdessä.
Ja metsän suuri kuusi – se seisoi ylpeänä, täynnä metsän eläinten rakkautta ja yhteistyötä. Ja jokaisena jouluna kuusi koristeltiin jälleen, muistuttaen kaikkia siitä, kuinka upeaa oli olla osa metsän perhettä.